Somehäirinnän psykologiset vaikutukset

Lukuaika:4 minuuttia

20.10.2020

“Menin aivan hirveeseen paniikkiin, kun minua uhattiin tietoni ja perheeni asioiden levittämisellä. En osaa edes selittää sitä tunnetta, miltä minusta tuntui. Vielä hieman paniikkitilassa ilmoitin tapauksesta Someturvalle ja kerroin selkeästi mitä oli tapahtunut ja kuinka peloissani oon.” - Pelästynyt bloggaaja

Kuva: energepic.com, Pexels.
Kuva: energepic.com, Pexels.

Somehäirinnän monet muodot

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan nuorten aikuisten ja nuorten mielenterveysongelmat sekä negatiiviset psykologiset oireet ovat äkillisesti lisääntyneet. Vuonna 1995 tai myöhemmin syntyneiden joukossa nämä ongelmat ovat nousseet eniten. Sattumalta mielenterveysongelmien ja muiden psykologisten oireiden suurin piikki tapahtui vuonna 2011 – samaan aikaan kun some vakiintui arkielämässämme. Milleniaalien keskuudessa tätä äkillistä ongelmien kasvua ei ole havaittavissa. Ilmiö vaikuttaa koskettavan nimenomaan Z-sukupolvea. Mitä kaikkea sosiaalisessa mediassa sitten oikein tapahtuu, mikä vaikuttaa näin vakavasti yksilön hyvinvointiin?

Somehäirintä on valitettavan yleistä nykypäivänä ja sitä tapahtuu kaikilla suosituilla sosiaalisen median alustoilla. Erityisesti tytöt ja naiset joutuvat usein somehäirinnän kohteeksi. Suomalaisista nuorista naisista joka kolmas on kokenut ahdistelua netissä, kun taas samanikäisistä miehistä joka kymmenes on kertonut kokeneensa ahdistelua netissä. Planin maailmanlaajuisen tutkimuksen mukaan taas yli puolet tytöistä on kohdannut häirintää sosiaalisen median alustoilla.

Yleisimpiä somehäirinnän muotoja ovat ahdistelu, yksityisten tietojen tai valheiden levittäminen, haukkuminen, seksuaalinen häirintä, uhkailu ja vainoaminen sekä identiteettivarkaudet. Somehäirintä voi olla suoraa tai epäsuoraa. Suoraa häirintää on esimerkiksi yhden henkilön toiselle lähettämät loukkaavat tai uhkailevat viestit. Epäsuora häirintä taas tarkoittaa sitä, että muut henkilöt toimivat häirinnän välineenä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että henkilö julkaisee toisen puhelinnumeron seuranhakusivustolle, minkä jälkeen tuntemattomat alkavat lähettää hänelle seksuaalisesti ahdistavia viestejä.

Somehäirintää tapahtuu niin lasten keskuudessa koulupäivien jälkeen kuin aikuistenkin välillä työpaikoilla ja vapaa-ajalla. Tutkimuksen mukaan esimerkiksi sosiaalisen median vaikuttajien eniten kohtaamat ongelmat ovat häirintä, yksityisten tietojen tai kuvien jakaminen ilman lupaa, hakkerointi, juorujen levittäminen ja vaikuttajasta luodulla feikkiprofiililla esiintyminen. Erityisesti vaikuttajien keskuudessa somehäirinnän seuraukset näkyivät mahdollisuuksien ja seuraajien menettämisenä, korkeampina stressitasoina, ahdistuksena ja itsetunnon laskemisena.

Somehäirintä herättää paljon negatiivisia tunteita

Olemme aikaisemmin kirjoittaneet siitä, miten ei-toivottujen intimiikuvien, kuten dick picien vastaanottaminen aiheuttaa inhoa, shokkia tai hämmennystä. Kostopornoa käsittelevässä blogissa toimme esille, että kostopornon uhrille teko voi olla erittäin nöyryyttävä ja loukkaava kokemus, josta voi seurata pelkoa ja ahdistusta. Seuraukset ovat yleensä hyvin samanlaiset kuin somen ulkopuolella tapahtuvan seksuaalirikoksen.

psyk blog

Erilaisilla somehäirinnän muodoilla voi olla hyvinkin vakavia seurauksia ihmisen psykologiseen hyvinvointiin. Tutkimusten mukaan somehäirintään liittyvät negatiiviset kokemukset ovat yhteydessä huonontuneeseen itsetuntoon, masennukseen, sosiaaliseen ahdistukseen ja koulunkäyntiin liittyviin ongelmiin. Useissa meille ilmoitetuissa tapauksissa häirintää kokenut on kertonut, että kouluun tai töihin meno ahdistaa tai, että tilanne on aiheuttanut yöunien menetystä.

Lisäksi somehäirinnän kohteeksi joutuneet ovat kertoneet kokeneensa myös pelkoa, häpeää ja jopa vihaa. Planin yllä mainitun tutkimuksen tulokset osoittavat, että joka neljäs häirinnälle altistunut tyttö tuntee olonsa fyysisesti turvattomaksi. Monet häirinnän kohteeksi joutuneet esimerkiksi pelkäävät ulkona liikkumista tai julkisille paikoille menemistä. Pelkona voi olla, että somessa tehdyt uhkaukset käyvät toteen tai että kiusaaminen jatkuu somen ulkopuolella. Planin Suomessa tekemän tutkimuksen mukaan joka neljäs suomalainen tyttö on kokenut somehäirinnän vuoksi häpeää. Somehäirintä herättääkin usein tunteen, että vika on ollut itsessä. Häpeä on merkittävä syy siihen, miksi somehäirinnästä ei uskalleta kertoa viranomaisille.

Somehäirintä voi vaikuttaa tunteiden lisäksi laajemminkin häirinnän kohteeksi joutuneen elämään. Kuten mainittu, sosiaalisen median vaikuttajien työn ollessa somessa, häirinnän vaikutukset näkyvät heillä tunnetason lisäksi mahdollisuudessa elättää itsensä. Häirintä voi pilata maineen tai vaikuttaa omaan jaksamiseen niin, että työnteko sosiaalisessa mediassa vaikeutuu – tämä taas lisää stressiä ja ahdistusta. Mitä laajemmat vaikutukset häirinnällä on sen kohteeksi joutuneen elämään, sitä syvemmät myös tunnetason vaikutukset usein ovat.

Kaksi yleistä mutta väärää ratkaisua

Pidemmällä ajalla somehäirintä voi vaikuttaa tunteiden lisäksi myös käyttäytymiseen. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kaksi yleisintä ratkaisua ovat sosiaalisen median käytön vähentäminen ja se, että somehäirintää vain opitaan sietämään. Vaikka nämä saattavat tuntua häirinnän kohteeksi joutuneelle helpoimmilta ratkaisuilta, ne eivät pidemmän päälle ole kestäviä ratkaisuja ihmisen psyykkisen hyvinvoinnin kannalta.

Planin tutkimuksen mukaan 19 % häirintää usein kohdanneista tytöistä vähensi sosiaalisen median alustojen käyttöä ja jopa 12% lopetti niiden käytön kokonaan. Myös somevaikuttajia tutkittaessa häirintä on johtanut usein oman tilin sulkemiseen. Moni kertoi rajoittavansa mielipiteidensä ilmaisemista, harkitsevansa tarkemmin omien kuvien jakamista tai ylipäätään julkaisevansa vähemmän sisältöä. Somehäirintä vaikuttaa näin ollen vapauden tunteeseen somessa – ihminen ei uskalla enää olla oma itsensä ja alkaa rajoittamaan käyttäytymistään somehäirinnän pelon takia.

Toiseksi somehäirintää kokeneet saattavat kehittää itselleen selviytymiskeinon, jossa somehäirintää opitaan sietämään ja sen aiheuttamat tunteet laitetaan taka-alalle. Itselle ja muille saatetaan sanoa, että “ei se ole niin iso juttu”, eikä somessa kohdattua häirintää käsitellä sen kummemmin. Tutkimuksen mukaan nuoret saattavat usein vähätellä häirintätilannetta tai toivoa sen loppuvan itsestään. Tällaista ilmiötä voidaan kuvata resilienssin käsitteellä. Resilienssi on psyykkinen ominaisuus, joka auttaa selviytymään ja palautumaan ikävistä tilanteista. Netissä resilienssi toimii tärkeänä suojaavana tekijänä haitallisilta tunteilta negatiivisen kokemuksen jälkeen, esimerkiksi juuri somehäirintätilanteen jälkeen. Toisaalta tutkimuksissa on myös huomattu, että korkeampi resilienssi somessa on yhteydessä matalamman hyvinvoinnin kanssa. Vaikka resilienssillä onkin tärkeä tehtävä auttaa meitä jaksamaan somessa ja kestämään siellä tapahtuvia ikäviä tilanteita, pidemmällä aikavälillä negatiivisten tunteiden ja ongelmien sivuuttaminen ei ole kestävää psyykkisen hyvinvoinnin kannalta.

Älä jää yksin!

Somehäirinnän ja erilaisten mielenterveysongelmien kasvun yhteydessä voidaan tilanteessa nähdä kuitenkin toivoakin! Nuoret hakevat apua mielenterveysongelmiin oma-aloitteisemmin kuin vanhempi sukupolvi ja puhuvat aktiivisemmin masennukseen, ahdistukseen ja muihin mielenterveysongelmiin liittyvistä ilmiöistä – samalla rikkoen näihin kohdistuneita stigmoja, eli häpeäleimoja. Somehäirintään pyritään myös vaikuttamaan vetoamalla teknologiayritysten omaan vastuuseen. Tässäkin on havaittavissa pieniä positiivisia askelia. Plan kertoi Tyttöjen päivänä Instagramin vastanneen heidän vetoomukseensa ja ryhtyvän heidän kanssaan yhteistyöhön verkkohäirinnän kitkemiseksi. Lisäksi Facebook, Youtube ja Twitter ovat yhdessä markkinoijien ja virastojen kanssa sopineet Global Alliance for Responsible Media -liiton kautta hyväksyvänsä yhteiset pelisäännöt torjuakseen haitallisen sisällön. Tärkeintä on, ettei kukaan jää yksin somehäirinnän kanssa. Somehäirintää kohdatessa on hyvä pystyä kertomaan kokemuksistaan ja ikävistä tunteista luotettavalle aikuiselle, ystävälle tai kumppanille, sillä asian käsittely on tärkeää. Lisäksi apua kannattaa hakea asiantuntijoilta, jotka osaavat auttaa tilanteen ratkaisemisessa ja arvioida mahdolliset vaikutukset laajemmin.

Meidän Someturvan tiimiin kuuluu sosiaaliseen mediaan erikoistuneita juristeja ja sosiaalipsykologeja. Sen lisäksi, että annamme oikeudellisia neuvoja ja arvion ongelmatilanteestasi, sosiaalipsykologimme huomioivat tapauksen henkisesti kuormittavat tilanteet ja antavat toimintasuosituksia, mitä tehdä kun tilanne on koettu ahdistavaksi tai pelottavaksi. Olemme auttaneet jo yli 1 600 kaikenikäistä suomalaista ja tämä on kerryttänyt meille ainutlaatuisen kokemuksen somehäirinnän eri muodoista. Olemme täällä sinua varten ja autamme sinua pitämään omat rajat somessa!

Priska Niemi-Sampan
Someturva

Turvaa itsesi tai läheisesi sosiaalisessa mediassa.
Someturva on ensimmäinen 24/7 palvelu, joka suojaa sinua päivittäisiltä sosiaalisen median vaaroilta ja auttaa, kun kohtaat ongelmatilanteita.
  • Somen turvaoppaat käyttöösi
  • Someturvatiimi apunasi 24/7
  • Tarvittaessa oikeudelliset neuvot ja ohjeet
Aloita nyt

Käytämme tällä sivulla evästeitä, sopiiko se sinulle? 🍪Lue lisää evästeistä täältä.