Seksuaalirikokset uudistuvat – piilorikollisuudesta näkyvämpää?

Lukuaika:5 minuuttia

02.12.2020

“Mun exä lähettää kavereilleen musta otettuja paljastavia kuvia. Otin kuvat itsestäni ja lähetin ne sille, kun me oltiin vielä yhdessä. Nyt se jakaa niitä eteenpäin ilman mun lupaa. Mua ahdistaa ja tunnen oloni petetyksi. Haluaisin että se jättäisi mut vaan rauhaan.”
(Anonyymi käyttäjä, 18 vuotta)

Kuva: Soria Photography, Unsplash.
Kuva: Soria Photography, Unsplash.

Seksuaalinen väkivalta ja häirintä pysyvät edelleen piilossa

Lokakuun viimeisenä päivänä käynnistyi somekampanja #eimeidänhäpeä, joka nosti esille tärkeän asian. Vaikka #metoo -kampanja avasi vuonna 2017 keskustelun seksuaalisesta häirinnästä, häpeä on edelleen usein uhrilla, minkä takia seksuaalirikoksista ei uskalleta puhua, hakea tilanteeseen apua tai viedä niitä eteenpäin viranomaisille. Seksuaalinen häirintä tai väkivalta ei ole ikinä uhrin vika. Uhreilla on oikeus tulla kuulluksi ja puhua kokemuksista ilman häpeää. Silti seksuaalirikokset pysyvät edelleen viranomaisilta piilossa. Yhteiskunnalla on vastuu suojella seksuaalisen häirinnän ja väkivallan kohteeksi joutuneita henkilöitä sekä löytää keinot, joilla turha syyllisyydentunne poistetaan heidän harteiltaan.

Sosiaalisessa mediassa tapahtuvia rikoksia leimaa lisäksi se erityispiirre, että niihin suhtaudutaan vähättelevästi. Nuoret, heidän kanssaan työskentelevät ammattilaiset, media ja jopa poliisi syyllistyvät aika ajoin pitämään internetissä tapahtuvia rikoksia lievempinä kuin “oikeassa elämässä” tapahtuvia tekoja. Tosiasiassa tilanne on usein päinvastainen. Somemaailmassa omaa seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaava teko voi levitä nopeasti lukuisten ihmisten nähtäville ja materiaalin saaminen pois netistä voi olla haastavaa. Vähättelyn takia loukattu henkilö ei välttämättä edes ymmärrä, että hän on kohdannut rikoksen. Esimerkiksi alastonkuvien päätyminen vääriin käsiin on jo niin yleistä, että monet sortuvat ajattelemaan sen vain kuuluvan ajan kuvaan, “kaikistahan nyt on jotain noloa jaettu nettiin”. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Myös sosiaalisessa mediassa tapahtuviin rikoksiin tulee puuttua.

Seksuaalirikosten uudistus luo pohjaa uudelle suunnalle

Oikeusministeriössä on tällä hetkellä vireillä hanke seksuaalirikoslainsäädännön uudistamiseksi. Työryhmän ehdottaman uudistuksen keskeinen tavoite on muuttaa kaikki seksuaalirikokset vapaaehtoisuuden puutteeseen perustuviksi “ei tarkoittaa ei” -mallin mukaisesti. Kun ei tarkoittaa ei, esimerkiksi raiskauksen uhrin ei tarvitse enää näyttää, että hänet olisi painostettu seksiin väkivallalla tai että hän olisi ollut esimerkiksi humalatilan takia kykenemätön puolustamaan itseään tai ilmaisemaan omaa tahtoaan. Sen sijaan keskiöön nousee se, onko uhrin rajoja rikottu eli onko hän osallistunut tekoon vapaaehtoisesti vai ei. Vaikka lakimuutos ei tarkoita, että ongelma korjautuisi automaattisesti myös käytännössä, se osoittaa tiettyä muutosta yhteisesti hyväksytyissä arvoissa. Seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaaminen on jo itsessään tuomittavaa.

Ehdotettu uudistus toisi mukanaan myös kaivattuja muutoksia sosiaalisessa mediassa tapahtuvien tekojen oikeudelliselle arvioinnille. Lukuun ehdotetaan lisättäväksi uusi rikosnimike seksuaalisen kuvan levittäminen, minkä lisäksi seksuaalisen ahdistelun tunnusmerkistöä laajennettaisiin fyysisestä koskettelusta myös muihin tekotapoihin, jolloin se voitaisiin tehdä myös sanallisesti tai esimerkiksi lähettämällä viesti, video tai kuva. Näin myös somen seksuaalinen häirintä voisi tulla rangaistavaksi seksuaalisena ahdisteluna. Uudistuksen osalta on kuitenkin tärkeää huomata, että kyseessä on vasta muutosehdotus, joten ehdotetut muutokset, niiden sanamuodot ja esimerkiksi rikosten nimet saattavat vielä muuttua.

Seksuaalisen häirinnän ja väkivallan digitaalisia muotoja

“Discordissa yks servun jäsen alkoi lähettämään mulle ahdistavia seksuaalisia viestejä. Se laitto alastonkuvia itsestään ja linkkejä pornosivustolle. Pyysi myös nudeja ja kuvaili mitä kaikkea tekis mulle. Jotkut viestit vaan nauratti, mutta välillä tuli myös tosi epämukava olo.”
(Anonyymi käyttäjä, 20 vuotta)

Työryhmän ehdottamat muutokset tulevat tarpeeseen. Somessa tapahtuva seksuaalinen ahdistelu on nykyään yhä yleisempää verrattuna fyysisiin tekomuotoihin. #eimeidänhäpeä -kampanjan käynnistäneen Nea Lundströmin kokemus antoi kasvot monille tapauksille, joita myös meille on ilmoitettu. Someturva on auttanut muun muassa seuraavanlaisissa seksuaalista häirintää tai väkivaltaa koskevissa tapauksissa:

  • seksuaalisesti ahdistelevat viestit (esim. ehdotuksia seksin harrastamisesta tai seksuaalisten tekojen kuvailua)
  • sukupuolielimestä otetut tai muut seksuaalisesti ahdistelevat kuvat, jotka on lähetetty ilman vastaanottajan suostumusta (ns. somevilauttelu tai “dick picit”)
  • seksuaaliset videot, kuten masturbointivideot, jotka on lähetetty ilman vastaanottajan suostumusta
  • lähetetään kavereille tai levitetään somessa toisen paljastavia kuvia ilman kuvassa esiintyvän henkilön lupaa
  • uhkaillaan tai kiristetään levittää tekijän hallussa olevia alastonkuvia tai muita intiimejä kuvia, jotka tekijä on saattanut alun perin saada uhrin suostumuksella
  • toisen alastonkuvien tai muiden intiimien kuvien eteenpäin levittämisellä kiristäminen
  • alastonkuvien lähettämiseen painostaminen tai niiden kinuaminen
  • seksuaalista materiaalia sisältäville sivustoille johtavien linkkien lähettäminen

Seksuaalisen itsemääräämisoikeuden suoja somessa parantuu

Nykyinenkin lainsäädäntö mahdollistaa yllä luetelluista “somerikoksista” tuomitsemisen. Aikuisten välinen seksuaalinen ahdistelu somessa voi täyttää esimerkiksi kunnianloukkauksen tai viestintärauhan rikkomisen tunnusmerkit. Alastonkuvien luvaton levittäminen voi ylittää kunnianloukkauksen tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisen rajan. Jos uhrina on alle 16-vuotias, kyseeseen voi tulla myös lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen. Tällä hetkellä moniin tilanteisiin, joissa on ennen kaikkea kyse toisen seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaamisesta, joudutaan kuitenkin aikuisten kohdalla soveltamaan kunniaa ja yksityisyyttä suojaavia rikosnimikkeitä.

Oikeusministeriön hankkeen ehdotukset selkeyttäisivät tilannetta. Seksuaalirikokset tuomittaisiin seksuaalirikoksina. Samalla maksimirangaistukset kovenisivat hieman. Tavallisesta kunnianloukkauksesta tai yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä ei voida nimittäin tuomita lainkaan vankeutta, vaan ne ovat niin sanottuja “sakkorikoksia”. Ehdotetuissa seksuaalirikoksissa rangaistusasteikot yltävät sakkojen lisäksi myös vankeuteen, vaikkakin esimerkiksi seksuaalisen ahdistelun kohdalla maksimi olisi vain kuusi kuukautta vankeutta.

Ehdotettuja muutoksia

Työryhmän ehdotuksen mukaan seksuaalinen ahdistelu laajenisi muihin kuin koskettelutekoihin. Edellytyksenä olisi, että teko rinnastuisi voimakkuutensa tai toistuvuutensa vuoksi vakavuudeltaan kosketteluun. Tekoja voitaisiin siis tehdä myös sanallisesti, lähettämällä viesti tai kuva, ottamalla toisesta kuva tai itseään paljastamalla. Teon “voimakkuuden” puolesta voisi puhua esimerkiksi se, että ahdistelu on tehty siten, että muutkin ihmiset ovat voineet nähdä sen tai se, että ahdistelu on ollut toistuvaa. Myös yksittäinen karski seksuaalinen viesti tai sukupuolielimen paljastaminen voisi ylittää rikoksen kynnyksen.

Jatkuessaan ahdistelu voisi täyttää myös vakavamman rikoksen, seksuaalisen kajoamisen, tunnusmerkistön. Näin myös seksuaalisen ahdistelun vakavammista muodoista voitaisiin tuomita ankarampia rangaistuksia sillä perusteella, että seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaus on ollut olennainen. Tunnusmerkistön tarkoituksena olisi korvata tällä hetkellä rikoslaissa oleva pakottaminen seksuaalinen tekoon. Pakkoa tai painostusta ei enää edellytettäisi, vaan seksuaalisena kajoamisena rangaistavaa olisi muut seksuaaliset teot kuin sukupuoliyhteys, jotka tehdään ilman henkilön vapaaehtoisuutta. Seksuaalisen ahdistelun ja kajoamisen välinen rajanveto tehtäisiin loukkauksen olennaisuuden perusteella. Jos teko on ollut luonteeltaan ja vakavuudeltaan sellainen, että se loukkaa toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta olennaisesti, kyseeseen tulisi seksuaalinen kajoaminen. Jos taas ei, kyseeseen tulisi seksuaalinen ahdistelu.

Kokonaan uusi kriminalisointi seksuaalisen kuvan luvaton levittäminen tarkoittaisi sitä, että alastonkuvan tai intiimin kuvatallenteen levittäminen ilman lupaa olisi rikos, jos teko loukkaisi olennaisesti kuvassa esiintyvän seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Yhdenkin kuvan esittäminen tai kuvatiedoston levittäminen voisi riittää tunnusmerkistön täyttymiseen. Tyypilliseksi tekotavaksi mainitaankin osapuolten yhteisymmärryksessä omaan käyttöönsä ottama seksuaalinen kuva, jonka toinen osapuoli myöhemmin esittää ystävilleen tai levittää internetissä ilman kuvassa esiintyvän suostumusta. Internetissä tapahtuvaa levittämistä olisi työryhmän mukaan pidettävä luvattoman levittämisen vakavimpana muotona. Nettiin julkaistu kuva on rajoittamattomasti saatavilla eikä sen leviämistä voi enää pysäyttää.

Kuva: Ramon Schollaardt, Unsplash.
Kuva: Ramon Schollaardt, Unsplash.

Onko lakiuudistus yksinään riittävä?

Uudistus on askel oikeaan suuntaan. Sen avulla yhä useampi viranomaisten tietoon tuleva seksuaalirikos voisi johtaa tekijän rangaistukseen. Helsingin Sanomien mukaan Ruotsissa, jossa raiskauslait muutettiin suostumukseen perustuviksi jo pari vuotta sitten, langettavien tuomioiden määrä kasvoi uudistuksen jälkeen räjähdysmäisesti. Lakimuutos ei kuitenkaan yksinään riitä turvaamaan sitä, että seksuaalisen väkivallan tai häirinnän uhrit todella tulevat kohdelluksi oikeudenmukaisesti. Turun yliopiston blogikirjoituksessa on tuotu esiin, että seksuaalirikoslain uudistamisen lisäksi on puututtava poliisi-, syyttäjä- ja tuomioistuinkäytäntöihin. Jos esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tapahtuviin rikoksiin suhtaudutaan vähättelevästi, niiden esitutkinta saatetaan keskeyttää vain, koska rikoksia erehdytään pitämään automaattisesti vähäisempinä kuin fyysisesti tapahtuvia tekoja. Toisaalta jos uhreilla on ennakkoluuloja esitutkinnasta tai siitä, kuunnellaanko heitä todella rikosprosessissa, kynnys rikosilmoituksen tekemiseen pysyy korkeana.

Oikeuksiin pääsy edellyttää, että rikokset tulevat ylipäänsä poliisin tietoon. Kuten yllä on käynyt ilmi, seksuaalirikokset ovat pitkälle piilorikollisuutta. Tietoisuutta lisäävien kampanjoiden lisäksi on tärkeää miettiä keinoja, joilla rikosten ilmoittamisesta ja avun pyytämisestä voidaan tehdä mahdollisimman helppoa. Netissä on monia toimijoita, jotka tarjoavat keskusteluapua täysin anonyymisti. Esimerkiksi Sua varten somessa auttaa häirintää ja kaltoinkohtelua kohdanneita nuoria somealustoilla, kuten Tiktokissa ja Instagramissa, minkä lisäksi esimerkiksi Naisten linja ja Rikosuhripäivystys tarjoavat anonyymiä keskusteluapua seksuaalisen häirinnän tai väkivallan uhreiksi joutuneille.

Teknologia madaltamassa raportointikynnystä

Teknologialla voi olla tulevaisuudessa merkittävä rooli seksuaalirikosten raportointikynnyksen madaltajana. Tällaisia työkaluja kehitettäessä on kuitenkin keskeistä muistaa, kenelle palvelua kehitetään – ihmisille, jotka voivat olla kokemuksensa johdosta haavoittuvassa asemassa. Heillä pitää olla pääsy nimettömään palveluun ilman vahvistettua tunnistetta, mihin kellonaikaan tahansa ja miltä laitteelta tahansa. Lisäksi palvelun auttamismalli pitää olla mietitty loppuun asti. Vaikka teknologia mahdollistaa ilmiöiden mittaamista ja niiden yleisyyden ymmärtämistä, tiedon kerääminen ei saa olla palvelun ainoa tarkoitus, vaan sen tulee tarjota loukatuille konkreettista apua. Tähän tarkoitukseen suunnitellun teknologian tulee olla lisäksi pitkällä aikavälillä kestävää. Jotta apua tarvitsevat löytävät palvelun, sen näkyvyys ja jatkuvuus on turvattava.

Someturva on rakennettu näiden periaatteiden varaan. Moniin somehäirintätilanteisiin liittyy häpeää ja syyllisyydentunnetta, erityisesti jos omia rajoja on rikottu. Kun ihmiset saavat matalalla kynnyksellä tietoa omista oikeuksistaan ja henkistä tukea tilanteensa selvittämiseen, heillä on työkalut viedä asia haluamallaan tavalla eteenpäin. Nimettömän palvelumme ansiosta olemme auttaneet esimerkiksi monia nuoria, sukupuoleen katsomatta, jotka eivät ole uskaltaneet puhua somessa kohtaamistaan seksuaalirikoksista kenellekään muulle.

Kaisa
Someturvan juristi

Turvaa itsesi tai läheisesi sosiaalisessa mediassa.
Someturva on ensimmäinen 24/7 palvelu, joka suojaa sinua päivittäisiltä sosiaalisen median vaaroilta ja auttaa, kun kohtaat ongelmatilanteita.
  • Somen turvaoppaat käyttöösi
  • Someturvatiimi apunasi 24/7
  • Tarvittaessa oikeudelliset neuvot ja ohjeet
Aloita nyt

Käytämme tällä sivulla evästeitä, sopiiko se sinulle? 🍪Lue lisää evästeistä täältä.