Uusi kouluvuosi: Miten suojata omaa lasta somessa ja peleissä
| Lukuaika:4 minuuttia
WHO:n koululaistutkimuksen (2022) mukaan suomalaisista koululaisista jopa 25% kohtaa somessa yhden vaikean tilanteen päivittäin. Someturvan tilastojen mukaan lasten ja nuorten avunpyynnöissä lähes puolet tilanteista voi täyttää jonkin rikoksen tunnusmerkit (Someturvan vuosirapotti 2023).
Vaikka monet suositut alustat suosittelevat palveluaan vain yli 13-vuotiaille, Someturvalle ilmoitetuissa tapauksissa näkyy, että usein käyttäjät ovat tätä nuorempia. Erilaisten sovellusten käyttö voi tuntua houkuttelevalta, jos kaveritkin viestittelevät ja viettävät aikaa somessa ja peleissä.
Iso osa Someturvan avunpyytäjistä on nimenomaan alakoululaisia. Esimerkiksi monien koululaisten suosima WhatsApp on kolmanneksi yleisin kanava, johon liittyen Someturva saa yhteydenottoja. (Someturvan vuosiraportti 2023). WhatsApp on myös hiljattain ottanut käyttööön kanavat-ominaisuuden, jonka myötä viestittely ei sielläkään ole enää pelkästään yksityistä. Myös Snapchatissa on paljon nuoria käyttäjiä, jotka voivat saada paljon seksuaalissävytteisiä yhteydenottoja.
1. Valitse sovellukset
Lapsen kanssa on hyvä käydä yhdessä läpi, mitkä sovellukset ovat sellaisia, joiden käyttö on mukavaa ja turvallista. Lapsen kanssa voi sopia, mihin tarkoitukseen hän eri sovelluksia käyttää ja millaista hyötyä niistä on.
Kaikkia sovelluksia on aluksi hyvä käyttää yhdessä aikuisen kanssa.
Näin aikuisen on mahdollista tutustua itsekin palveluun tarkemmin, koska hän on viime kädessä vastuussa lapsen turvallisuudesta. Kun sovellukset on käyty yhdessä läpi, aikuisen voi myös olla jatkossa helpompi hahmottaa, millaisen tekemisen äärellä lapsi viettää aikaa ja mistä hän puhuu kertoessaan somealustoilla tapahtuneista asioista.
2. Turvallisuusasetukset
Kaikki somealustat tarjoavat mahdollisuuden vaikuttaa lapsen näkemään sisältöön sekä tilin yksityisyyteen. Sovelluksen yksityisyysasetukset ja mahdolliset lapsille suunnatut asetukset onkin hyvä tarkistaa ennen sovelluksen käytön aloittamista. Asetusten läpikäymisellä voi vaikuttaa esimerkiksi siihen, ketkä lapsen julkaisemaa sisältöä voivat nähdä ja kuka voi ottaa häneen yhteyttä.
Lapsen sometilit on hyvä asettaa yksityisiksi tai valita, että vain kaverit voivat nähdä hänen jakamansa sisällön. Samalla lasta voi neuvoa hyväksymään ystäviksi tai seuraajiksi vain sellaiset henkilöt, jotka hän tuntee entuudestaan.
3. Ruutuaika suojaa lasta
Lapsen kanssa on hyvä sopia yhdessä, kuinka paljon ja milloin puhelinta käytetään. Sovitaanko päiväkohtaisesta aikarajasta? Entä varataanko esimerkiksi iltaan kokonaan sometonta aikaa? Moni älypuhelin ja sovellus tarjoaa huoltajille mahdollisuuden asettaa lapselle päivä- ja sovelluskohtaisia käyttörajoituksia. Kun pelisäännöt asetetaan yhdessä, lapsen on helpompi sopeutua ja sitoutua niihin.
Liiallinen ja hallitsematon puhelimen käyttö ylikuormittaa lasta ja voi tuoda levottoman, stressaantuneen tai uupuneen olon. Pidemmällä aikajänteellä se vaikuttaa muun muassa lapsen keskittymiseen, mielialaan ja sosiaalisiin suhteisiin. Lisäksi puhelin vie tilaa muilta arjen, kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta tärkeiltä asioilta.
Vaikka vanhemman puuttuminen puhelimen käyttöön ja ruutuajan rajaaminen voivat aiheuttaa lapsessa harmitusta, ovat ne hänelle samalla isoksi avuksi. Sovellukset on tehty mahdollisimman houkutteleviksi, eikä vastuu koukuttavia algoritmeja vastaan toimimisesta saisi jäädä yksin lapsen harteille. Selkeästi määriteltyjen rajojen avulla lapsen on myös helpompi huomata, milloin on aika sulkea puhelin ja keskittyä muuhun tekemiseen.
4. Vanhemman vastuu
Ruutuaikaan liittyvien asioiden ohella lapsen kanssa on hyvä keskustella muista someen liittyvistä pelisäännöistä. Yhdessä voi pohtia sitä, millaista sisältöä someen kannattaa ystävien kanssa jakaa ja miten somessa tulisi käyttäytyä muita ihmisiä kohtaan. WhatsAppkin vaatii kaveritaitojen osaamista!
Avoin vuorovaikutus lapsen kanssa on someturvallisuuden perusta. Koska tilastojenkaan valossa some- ja pelialustat eivät ole turvallisia paikkoja lapselle, on vanhemmilla paljon vastuuta oman lapsen hyvinvoinnista.
Lapset kertovat vain harvoin heihin verkossa kohdistuneesta ongelmatilanteesta. Kertomisen kynnystä voi madaltaa käymällä somen mahdollisia pulmatilanteita lapsen kanssa etukäteen läpi. Lapselle voi hänen ikätasoonsa sopivalla tavalla selittää, millaisia tilanteita somessa voi tapahtua ja miksi niistä on tärkeä kertoa aikuiselle. Lasta ei kannata pelotella, mutta etukäteen käyty turvallinen keskustelu voi auttaa lasta havaitsemaan mahdolliset ikävät tilanteet ja toimimaan niissä.
Someturva on sekä lapsen että vanhemman tukena
Sopivien sovellusten valitsemisella, asetusten ja pelisääntöjen tarkistamisella sekä avoimen keskusteluyhteyden ylläpitämisellä on iso vaikutus lapsen turvallisuuteen somessa. Nämä ei silti yksistään suojaa lasta verkossa tapahtuvilta rikoksilta. Mahdollisten vastoinkäymisten kanssa ei tarvitse jäädä yksin.
Jos lapsen paikkakunnan koulussa on Someturva käytössä, apua voi pyytää kirjautumalla palveluun täältä https://palvelu.someturva.fi. Someturvan ensiapuyksikkö auttaa sekä lapsia että vanhempia kaikissa somen ongelmatilanteissa. Someturvan sovelluksessa pääset myös tutustumaan turvaoppaisiimme, joista löydät lisää tietoa ja käytännön vinkkejä eri somealustojen turvalliseen käyttöön.
Someturva toimii EU:n virallisena luotettuna ilmoittajana verkon laittoman sisällön kitkemiseen.
Kirjoittajana
Someturvan psykologi
Lähteet
Someturvan vuosiraportti 2023: Somerikollisuuden vaikutus koululaisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen.
WHO Koululaistutkimuksen (2022) alustavat tulokset. Jyväskylän yliopisto.