Vihapuhe ja maalittaminen ovat riskejä työturvallisuudelle

| Lukuaika:3 minuuttia

Somen ja digitaalisten palvelujen kehittymisen myötä vihapuhe ja maalittaminen ovat tuoneet uusia turvallisuusriskejä lähes jokaiselle työpaikalle. Perinteiset työturvallisuuden kartoitukset ja käytännöt kuitenkin tunnistavat huonosti digitaalisen maailman mukanaan tuomia uhkia. Miten näihin työturvallisuusriskeihin voidaan puuttua ja kuinka työyhteisön toimintakyky voidaan varmistaa?
hands

Someturva on tehnyt vuodesta 2017 lähtien asiantuntijatyötä erilaisten verkkohäirinnän tapausten ratkaisemisen parissa. Kuluneen kuuden vuoden aikana myös suomalaisten digitaalinen toimintaympäristö on muuttunut: vihapuhe ja maalittaminen näkyvät entistä enemmän jokaisen työntekijän ruutujen kautta. Myös Kantar Publicin tuore Häirintäbarometri 2023 kertoo, että häirintä on työyhteisöissä koko ajan läsnä ja se voi kohdistua kehen tahansa.

Mitä työyhteisöltä vaaditaan digitaalisen työturvallisuuden lisäämiseksi?

Työturvallisuuslaki korostaa ennaltaehkäisevää työturvallisuutta. Verkossa tapahtuvaa häirintää on kuitenkin hankalaa ennustaa etukäteen, ja toisinaan vakavakin häirintä jää työntekijältä kokonaan työnantajalle kertomatta. Tapausten tunnistamisen haastavuudesta huolimatta työnantajan velvollisuuksiin kuuluvat niin ennakointi, reagointi kuin tarvittavat tukitoimet.

Ennakointi

Ennakointiin kuuluu 1) riskien arviointi ja 2) opastuksen ja koulutuksen järjestäminen. Työn riskien arvioimiseksi työnantajalta vaaditaan riittävää asiantuntemusta. Riittävällä asiantuntemuksella tarkoitetaan sitä, että työnantajan on aina riskejä arvioidessaan käytettävä parasta ja viimeisintä soveltamiskelpoista tietoa. Työnantajan on siis oltava ajan tasalla ja päivitettävä omaa osaamistaan säännöllisin väliajoin. Varsinkin somessa, jossa operoidaan jatkuvasti kehittyvillä alustoilla, asiantuntemus voi vanhentua nopeastikin.

Etenkin digitaalisen ympäristön ja mahdollisesti organisaation ulkopuolelta tulevien uhkien muodostamat tilanteet voivat olla työnantajalle uusia, ja näin vaikeasti ennakoitavissa. Some on työnantajan näkökulmasta haastava myös siinä, että vaikka somea ei suoraan työn puolesta käytettäisikään, työntekijät ovat vapaa-ajalla eri somealustoilla ja saattavat altistua työhön liittyvälle häirinnälle melkeinpä missä tahansa. Ellei työnantajalta itseltään löydy riittävästi asiantuntijuutta tai resursseja lakimääräisten velvollisuuksiensa täyttämiseksi, on apua haettava organisaation ulkopuolisilta tahoilta.

Teemme riskikartoituksia ja koulutamme yrityksiä ja muita organisaatioita verkkohäirintään, vihapuheeseen ja maalittamiseen puuttumiseen liittyen.

Lue Tradekan blogista kuinka olemme rakentaneet heidän organisaatioilleen verkkohäirintään puuttumisen ohjeet.

circle

Reagointi

Työnantajan on lain mukaan tarkkailtava työympäristön turvallisuutta ja puututtava epäasialliseen käyttäytymiseen sekä henkilöön kohdistuvaan kuormitukseen. Työympäristön jatkuva tarkkailu on tärkeää siksi, että se mahdollistaa uhkiin puuttumisen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Jos työntekijä kohtaa työssään tai sen takia maalittamista tai vihapuhetta, on työnantajan reagoitava. Reagoinnilla voidaan tarkoittaa keskustelua, asian selvittämistä tai esimerkiksi konkreettisia toimenpiteitä somessa.

Mitä enemmän työnantajalla on käytössään paitsi riskien tarkkailua, myös siihen puuttumista edistäviä työkaluja, sitä tehokkaammin työsuojeluvelvoitteet täyttyvät. Lisäksi on hyvä huomata, että mitä tehokkaammin tilanteisiin voidaan reagoida työyhteisön sisällä, sitä pienemmäksi syntymässä olevat vahingot jäävät.

Someturvan verkkohäirinnän ensiapuyksikkö tarjoaa apua työyhteisön jäsenille erityisen matalalla kynnyksellä digitaalisen ilmoituskanavan avulla. Matala kynnys mahdollistaa sen, että työnantaja voi tulla tietoiseksi työyhteisöön kohdistuvista uhista, joista työntekijät eivät yleensä kerro työnantajalle.

Tukitoimet

Reagoinnin jälkeenkin työnantajan on pidettävä huoli siitä, että työntekijälle on tarjolla riittävää tukea ja keinoja tilanteen ratkaisemiseksi. Verkkohäirinnän tapauksissa tilanteet voivat myös olla pitkäkestoisia ja uudelleen aktivoituvia. Työnantajan on varmistuttava siitä, että työntekijällä on riittävästi voimavaroja jatkaa työn tekemistä. Tämä hoituu jälkihoidolla ja tukitoimilla, joihin kuuluvat esimerkiksi tilanteen aito ratkaiseminen sekä tapauskohtaisen toimintasuunnitelman teko.

Työnantajan on lisäksi arvioitava sitä, tarvitseeko tilanteen perusteella omia riskinarviointimenetelmiä tai ohjeistusta päivittää vastaisuuden varalle.

Someturvan verkkohäirinnän ensiapuyksikkö auttaa ratkaisemaan tilanteen kokeneiden asiantuntijoiden kanssa. Moni tilanne vaatii laaja-alaista ymmärrystä digitaalisten alustojen toiminnasta, psykologiasta sekä juridiikasta.

Haluatko kuulla miten voimme suojata työyhteisösi jäsenet?

Kerro meille työhteisöstäsi ja mahdollisista erityisistä tarpeistanne tapaamisessa tai puhelussa. Työyhteisöjen suojaamisesta vastaa Stefan Kajanus, jolle voit laittaa sähköpostia osoitteeseen: stefan.kajanus@someturva.fi tai soittaa numeroon 040 557 7475. Voit myös varata etätapaamisajan kätevästi suoraan tästä kalenterista.

Someturvan tarjoamat palvelut työyhteisöille:

  • riskikartoitukset liittyen häirintään ja verkkohäirintään
  • ajankohtaiset koulutukset työyhteisön jäsenille, esihenkilöille sekä johdolle
  • nimetön matalan kynnyksen ilmoituskanava työyhteisön jäsenille
  • verkkohäirinnän ensiapuyksikön asiantuntijat työntekijöiden, johdon sekä HR- ja turvallisuusosaston tukena

#verkkohäirintä #vihapuhe #maalittaminen