3 myyttiä lapsesi turvallisuudesta verkossa

Saatoit luulla, että lapsesi on turvassa?

06.03.2020

Lasten turvallisuuteen somessa liittyy erilaisia vahvoja uskomuksia vanhempien keskuudessa. Nämä uskomukset luovat vanhemmalle itselleen turvaa, mutta voivat myös saattaa lapsen merkittävään vaaraan.

girl facepalm

Lasten turvallisuus verkossa on aiheena melko uusi ja siihen on alettu kiinnittämään huomiota varsin laajasti. Asiantuntijoiden mukaan aiheesta puhuminen kuitenkin laahaa totaalisen jäljessä suhteessa siihen kuinka voimakkaasti lapsiin ja nuoriin kohdistuva rikollisuus verkossa tällä hetkellä kasvaa.

Vanhemman vastuu lapsen turvallisuudesta myös somessa on ensiarvoisen tärkeää. Turvallisuudesta huolehtiminen jää kuitenkin helposti odottamaan sitä, että jotain pahaa todella tapahtuu.

Koska lapset viettävät aikaa somessa ja peleissä joka päivä, vanhemman voi olla helppo tyynnytellä itseään ajattelemalla, että ei mitään hätää, sillä omaa lasta ei ole kiusattu tai häiritty seksuaalisesti netissä.

Tässä kolme vaarallista myyttiä lasten someturvallisuuteen liittyen:

1. On erittäin epätodennäköistä että juuri minun lapseni joutuisi kohteeksi

Internetin alkuvuosien käsitys siitä, että ”netissä pedofiilit saalistavat lapsia” voi olla vanhemmasta aikansa elänyt ja selkeää liioittelua. Rikollisuuden parissa työskentelevät viranomaiset kertovat kuitenkin, että tällä hetkellä ilmiö on pikemminkin räjähtämässä käsiin. Asiaa voi tarkastella seuraavan listan valossa:

Joka neljäs suomalainen tyttö on kokenut seksuaalista häirintää verkossa. Monen kohdalla seksuaalinen verkossa tapahtuva häirintä on jatkuvaa. Lapsia saalistavat muutkin kuin pedofiilit. Maailmassa on suuri määrä köyhyysrajan alapuolella eläviä ihmisiä, jotka hankkivat tuloja rikollisesti myymällä lasten alastonkuvia- ja videoita. Tällä hetkellä globaalit toimijat arvioivat aktiivisia lasten saalistajia olevan 750.000.

Lasten saalistamiseen liittyvä järjestäytynyt rikollisuus sekä rikollisten käyttämät tehokkaat teknologiat mahdollistavat jopa satojen lasten samanaikaisen saalistamisen. Instagramissa voi kontaktoida ketä tahansa lasta, todella uhkaavallakin sisällöllä. Moni saattaa lisäksi ajatella, että Suomessa lapsella on keskivertoa turvallisempaa. Asiantuntijoiden mukaan tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Keski-suomalaisessa taajamassa asustava tokaluokkalainen älypuhelimen haltija ei ole sen enempää turvassa kuin hongkongilainen ikätoverinsa -- some- ja pelisovellusten kautta yhteenkietoutuva internet on kaikille aikuisille ja lapsille sama.

2. Lapseni kertoo minulle, jos jotain pahaa tapahtuu - väärin!

Jokaikinen vanhempi ajattelee, että oma lapsi kyllä kertoo, jos hänelle tapahtuu jotakin pahaa verkossa. Kuitenkin lapsille tapahtuneissa seksuaalirikosvyyhdeissä, joita Suomessakin on ollut useita, 40:stä lapsesta usein vain yksi on kertonut asiasta aikuiselle ja vasta näin koko rikostapaus on lähtenyt selviämään.

Lapsen voi olla todella vaikeaa kertoa häneen kohdistuneesta seksuaalisesta ahdistelusta. Tämäntyyppisissä lapsen seksuaalista itsemäärämisoikeutta rikkovissa tilanteissa lapsi kokee niin paljon häpeää ja syyllisyyttä, ettei hän kykene kertomaan asiasta kenellekään. Myös THL:n viime syksynä julkaiseman kouluterveyskyselyn mukaan kolme neljästä seksuaalista häirintää tai väkivaltaa kokeneista lapsista ei ollut kertonut asiasta luottamalleen aikuiselle.

Vanhemmalle tärkein seikka tässä onkin, että lapsi ei kerro asiasta sen takia, etteikö luottaisi omaan vanhempaansa. Häpeää aiheuttavassa tilanteessa lapsi ei halua menettää kasvojaan ja saattaa myös pelätä säikähtäneen vanhemman reaktiota, joka usein on puhelimen takavarikointi tai muut rajoitukset. Lisäksi lapsi voi pitää omaa vanhempaansa niin tärkeänä, ettei halua romahduttaa tämän elämää järkyttävillä uutisilla.

3. Aikuiset ovat kiinnostuneet aikuisten jutuista ja lapset ovat kiinnostuneet lasten jutuista - väärin!

Lapsia saalistavat aikuiset lähestyvät lapsia lasten suosimissa sovelluksissa. Pohjoismaisessa mediassa on ollut paljon tapauksia nimenomaan lasten suosimilla alustoilla kuten StarStable heppatallipelissä, Snapchatissa ja Instagramissa sekä peleissä kuten Brawl Starissa, Fortnitessa ja Minecraftissa. Selvää onkin, että ne ketkä haluavat saada yhteyden lapsiin viettävät aikaa nimenomaan siellä, missä lapsetkin ovat.

Eri lähteiden mukaan lapset jakavat myös toisilleen kyseenalaisia ja haitallisia sisältöjä. Pornovideot ja mm. videot joissa tapetaan ihmisiä ovat sisältöjä, jotka voivat aiheuttaa psyykkistä oireilua lapsessa. Aikuisella on erilaiset valmiudet käsitellä näkemäänsä järkyttävää sisältöä ja myös riittävä harkintakyky siinä, että ei jaa kyseenalaisia materiaaleja toiselle ihmiselle, jonka psyyke ei sitä kestä.

Mitä voit tehdä heti lapsen someturvallisuutta parantaaksesi?

Someturvalla on kyky puuttua kaikkeen somekiusaamiseen- ja häirintään. Kun lapsi kokee vääryyttä somessa, hän saa nopeasti asiantuntevaa psykologista ja juridista apua Someturva-sovelluksesta. On täysin luonnollista, että vanhempi uskoo lapsensa kertovan hänelle vakavan tilanteen sattuessa. Se että vanhempi turvaa lapsen Someturvalla ei tee hänestä huonompaa vanhempaa vaan päinvastoin vanhemman, joka haluaa antaa lapselleen kaikki mahdolliset keinot selviytyä tilanteesta.

Ostamalla palvelun tänään, saat Someturvan lapsesi käyttöön heti. Someturva neuvoo ikävissä tilanteissa ja ohjaa tarvittaessa sekä vanhempien että viranomaisen puheille.

Hanki Someturvan jatkuva suoja itsellesi ja lapsillesi.

Lähteet:
Someturva
Kouluterveyskysely 2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
End Violence Global Partnership. Child Online Safety.
Global Threat Assessment 2019.

Ensiapua somen ikäviin tilanteisiin
Kun koet vääryyttä sosiaalisessa mediassa, Someturvasta saat nopeasti osaavaa psykologista ja oikeudellista apua.
  • Ennaltaehkäisevä turva ja apu ulottuvilla 24/7
  • Välitön myötätuntoinen vastaus
  • Someen erikoistuneen juristin ja sosiaalipsykologin ratkaisuehdotus.
  • Sovintopalvelu riitatilanteisiin
  • Ohjaus poliisille tarvittaessa
  • Somen turvaoppaat käytössäsi.
Tilaa Someturva